lauantai 2. toukokuuta 2015

pelot ei voi tappaa sua vaikka siltä tuntuu

Sun ei tarvi enää pelätä sillä pelko on se joka ajaa sut lopulta niin syvään kuiluun ettet pääse millään irti. Mä voin hyvin ainakin puolet ajastani ja se johtuu siitä että saan taukoa omasta elämästäni. Ettei tarvitse miljoonatta kertaa aamuisin herätä peloissaan sekä ahdistuksen vallassa sen takia että kouluun ja ihmisten ilmoille on taas mentävä. Elän omassa turvakuplassani joka aina pettymyksien tullessa puhkeaa mutta yhtä nopeasti saan kaiken koottua kasaan. Koulu on kuin myrkkyä mulle mutta samalla se parantaa. Koulussa saan kaikki ne arvioivat katseet jotka tarkkailevat minua jatkuvasti ja jonka takia kärsin ahdistuksesta. Olin sitten kaupoissa jonkun kanssa tai yksin tunnen ahdistusta ja pelkoa. Tuntuu kuin haluaisi vaan helvetin kauas kaikesta ja satuttaa itseään. Silloin tunnen etten koskaa riitä, etten koskaa ole tarpeeksi nätti. Töissä mun ei tarvitse pelätä, mua kohdellaan todella hyvin, mut otetaan huomioon, mulle puhutaan ihanasti, eikä koskaan syyllistetä virheistä sillä ne tietää että teen sen ihan itse. Mulle uskalletaan sanoa mun huonoja puolia ja neuvoa ja uskallan pyytää päivittäin neuvoa tai apua kun sitä tarvin. Mulle ei enää sanota että "sie oot nii ujo ja kerää rohkeuttasi" ei enää sillä en oo enää se sama ujo ja hiljainen tyttö kuin olin aijemmin, tietenkin tiettyinä hetkinä olen mutta töissä olen ahkera,reipas ja tarpeellisen puhelias ja olen ylpeä siitä mitä olen sillä se vaatii aina minulta epämukavuus alueen ulkopuolelle menoa. Mun ei tarvi muuta aatella ku sitä että jaksan herätä aamulla, mennä töihin ja tulla kotiin tekemään mieluisia asioita ja välillä nähä kavereita tutussa ympäristössä.


Tietenkin mun elämä ei oo pelkkää ruusuilla tanssimista nyttekään sillä on ollut monia hetkiä kun tekee henkisesti niin pahaa että tekisi mieli luovuttaa itseään vastaan taistelu, mutta yhtäkään erää en ole hävinnyt vielä sillä en aijo antaa sitä valtaa itselleni ja sitä häpeää siitä.

"mä vaan vihaan sitä kaikkea mitä oot laittanut mut kokemaan. enkä jaksa sitä uudestaan ja uudestaan. Mun puolesta voisit vaan painua helvettiin mun elämästä sillä sä et tunnu osaavan muuta ku vaan loukkaavan mua. Sä ahdistat mut nurkkaan. Sä vaan painat koko ajan päälle. Sä luulet tietäväs mun asioista mut oikeesti et tiedä yhtään mitään musta ja mun elämästä. Sä luulet tietäväs miten mua voidaan auttaa mut sun sanat saa mut vaa tuntemaa itseni huonommaksi kuin muut."

tuntuu ku ois vaa nii helvetin rikki vaikkei siin oo mitää järkeä eihän? elämä jatkuu vaikkei haluaisi ja mikään ei muutu jos ei ees yritä. Älä huoli kultapieni, tänää voit olla sekaisin ja satutettu mut huomenna oot jo ihan jotain muuta. Kai mä sen teille kertoisin jos sisältä ois aivan lohduton vaikka ulkokuori toista ois

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

jokainen sana merkitsee jotain,avaa suusi vieläkun se on mahdollista (: