Pu
öisin ne palaa mun luokse kuin syvästä unesta, ne ei jätä mua yksin ja houkuttelee mua kauas elämästä, mieli muistaa jokaisen aatteen ja tietää sen olevan mahdollista ekaa kertaa vuosiin, hyppy tuntemattomaan josta ei enää koska palaisi, joku voisi sanoa mua sairaaksi mutta ei en ole sairas, olen vaan rikki kaikista niistä valheista, kaikesta siitä etten koskaan kelvannut sittenkään ja kaikesta säälistä jonka ihmiset antaa onnettomuuden takia,miksi te kysytty nytte miten voin, senkö takia että voisin maata haudassa sen kuskin kanssa, senkö takia että koette sen velvollisuudeksenne, mun elämä on aina ollut tyhjää, mitätöntä paskaa, hetkeksi ihmiset kiinnostuvat asiasta, auttavat ja yrittävät olla ystäviä/kavereita mutta heti kun oon fyysisesti kunnossa se sama alkaa taas, välttely, alistaminen kaiken sen paskan nieleminen mukisematta, onko se siis väärin jos näen olevani haudassa mullan alla paremmin sillä välittäminen kestää vain hetken, onko siis väärin etsiä jotain terävää tai käyttää letkua ei tippana vaan kaulan ympärille
tiistai 5. elokuuta 2014
you see me? scary im not here
Tää hetki on nii katoava sekä hauras ettei siitä saa millään otetta,sitä vaa on nii väsynyt kaikkeen että tuntuu että voisi vaan hypätä ja lentää maailmasta pois, liikutaan veitsen terällä lähellä kuolemaa muttei silti kuolla, katso niitä pieniä lapsia leikkikenttällä nii iloisia ja hurmaavia hymyssä suin uuteen päivään, katso niitä joiden hymyn takaa paistaa kipu, kipu joka on joko piilotellut siellä koko elämänsä ajan, tai kipu joka on vuosista kertynyt, kuuletko enää edes kuinka minä kuiskaan sinulle avunpyytöjä mutta aivan turhaan, kuuletko enää yksittäisistä sanoista kuinka yksin minä olen? näitkö sen kaiken sisältäni jonka yritin piilottaa, piilottaa sinunlaisilta ihmisiltä, jotka tuntuvat näkevän lävitseni mutta silti luovuttavat suhteeni, kai sinä tiedät että se sattuu minuun suuresti, olen kuin tuo mummo joka elää omissa haaveissa, kuinka kaikki kuulee sen huutavan sitä yhtä sanaa mutta hänet halutaan tukahduttaa, murtunut jalka mutta silti kävelee päättäväisesti ympäri sairaalaa etsien sitä yhtä ja tiettyä, mummo huijataan huoneeseen jossa hän joutuu nukkumaan yksin, jossa hänelle annetaan rauhoittavia mutta kukaan ei tajua että se mummo seurasi vaan kuvitelmaa josta oli tullut hänelle pelkkää totta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
jokainen sana merkitsee jotain,avaa suusi vieläkun se on mahdollista (: