sateenkin jälkeen paistaa aurinko

päiväkirja täyttyy viime öisistä merkinnöistä,mut en ala niitä tänne pistämään ehkä joku toinen päivä.Oon ollu välil ihan hukassa,itkuinen  sekä ahdistunut sinänsä ilman mitään syytä.Sit parin tunnin tai hetken jälkeen oon saattanut jopa hymyillä.oon ollut tosi allapäin ja mitään ei oo tehny mieli tehdä,tekis vaa miel käpertyä suojaan maailmalta.on tullut mietittyä elämää ja ihmisiä.
toi teksti on kuvannut mun tunteitani siitä saakka kun kesäloma alkoi,päivästä päivään oon elänyt noi tunteet uudestaan ja uudestaan ja musta tuntu ettei ne tulis loppumaan koskaan.

mut tänään mulla oli tosi upea päivä.Aamusta saakka tuntu mahtavalle tietää etten istuis vaan kotona kaiken tän keskellä,vaan mä saisin meikata itseni pitkästä aikaan kunnolla ja kiireettömästi.Sen jälkeen mun veli lähti viemään mua sinne konserttin ja napattiin elviira mukaan.Hengailtiin kaverin kaa ennenku mentiin jonottamaan sisälle pääsyä.Mun laukku tarkastettiin sekä lippu ja sit pääsin sisään,kaveri ei saanut ottaa järjestelmäkameraansa mukaan,vaan se piti jättää narikkaan.Kuunneltiin yhtä toista artistia noin tunnin ajan ja sit ootettiin sitä kenen keikalle  oltiin haluttu ja kun sen aika tuli niin olin tosi fiiliksissä,ekaa kertaa musta tuntu että oisin oikeasti iloinen,hymyilisin oikeasti sekä nauraisin,antaisin kaiken sen tulla ulos musta.Antaisin itseni kerrankin nauttia ja tuudittautua siihen oloon edes hetkeksi.Tää oli siis eka keikka missä oon koskaan käynyt ja se kuinka bassot ja se musiikki tärisytti lattiaa musiikin tahtiin,se oli ihana tunne.En ollut uskoa sitä todeksi minä seisoin parin rivin päästä eturivistä ja ihmisiä oli ympärillä ihan sikana,mut mua ei ees ahdistanut sillä en keskittynyt niihin ihmisiin vaan siihen keikkaan ja artistiin sekä kavereihini.En keskittynyt siihen kuinka kuvittelin heidän pitävän minua rumana.Siinä ihmisjoukossa musta alkoi tuntua että oisin kerrankin sulautunut joukkoon,en olisi se ikuinen kummajainen joka piilottelee ihmisiltä.

 

Se keikka oli siis ihan mahtava,paitsi noh siel oli sellainen kehitysvammainen tyttö,mulla ei ole siis mitään kehitysvammaisia vastaan ja näin.Mut se tyttö se saatto alkaa kiljua ihan missä kohtaa tahansa melkein silloin kuin kukaan ei huutanut tai kiljunut,sitku yleisöstä piti lähteä ääntä niin se kilju vielä silloinkin kun kaikki muut oli lopettanut ja niin kävi tosi monta kertaa sen keikan aikana ja se oli vähän häiritsevää ja sit seku se pääartisti tuli niin se alko töniä ihmisiä ja etuilla edemmäs josta sitten ne hänen eessään olevat ihmiset eivät todellakaan olleet iloisia sillä he olivat seisoneet siinä paikallaan jo pari tuntia.ps.en tule kertomaan kenen keikalla olin ja missä,sillä te ette tee sillä tiedolla mitään ja se varmistaa että mun henkilöllisyys pysyy paremmin salassa jos joku jonka en halua näkevän tätä sattuukin lukemaan.

 

"se painaa mieltä alas alas vaan
kunnes sust tuntuu ettei ylös pääsekkään,
unohat hymyillä ja nauraa
sillä itkenyt jo niin kauan kun muistan
ja vaik tunne rinnas maahan taas mut vajottaa
hymy kaventuu päivä päivältä
varmuus ettei kukaa välitä
saa mut sekoamaan
sillä oon vaan ihminen joka
toivois että joku ees välittäis
ilman oman etunsa ajattelua
ilman että polkis maahan ja satuttais
mut ehkei kukaa koskaa pystyis
antaa sellast mulle
ehkä sellasii ihmisii on vain unelmis"