Poissa,mut valtaa taas se tunne,pelko,ahdistus.Mä en saa olla oikeessa,mä tiedän missä hän on ja mitä hän tekee,mut miks tää tunne on niin vahva mun sisälläni?Tuletko enää koskaan takaisin?Kuulenko sinusta enään vai oletko enää surullinen muisto elämässäni?iloinen asia joka katosi kuin tuhka tuulen mukana.Olitko sinä koskaan oikeasti elossa,luonani vai kuvittelinko kaiken,kaiken siitä kuinka olisit rakastanut minua mut silti tiesin totuuden et koskaan rakastanut mua.menetin sinut vuosien varrella.Olet kuin lintu joka ei koskaan päässyt häkistään.
"Mä olen iloinen,hyvä kausi meneillään"päädyn vaa huijaamaan itseäni turhaan,kaikki on ihan samallaista miten muka asiat vois muuttua positiivisella asenteella?kun haavatkaa ei enää parane sitomalla ja mieli kuin sekopäällä.
Kunpa tää ois unta ja seuraavas hetkes voisin herätä.Kuinka monta kertaa oonkaan itkeny sen takia että ventovieraat on purkanut huonon olonsa muhun.Mut mihin uskois,kun vähätellään ja tehää olo surkeeks ja kerrotaan kuinka ruma oot.Moni sanoo ja niin kyl itekki sanon pitäis vaa sulkee korvat ja olla vahva mut harva oikeest pystyy siihen.Mitä sitten kun itsetunto alhalla?tuijottaa peiliin ja sanoo "oon arvokas,kaunis,mut öisin sitä vaa miettii miten voisin olla oikees ja kaikki muut väärässä?
Nyt se on virallista,lopetin kuraattorilla käynnit,osasyynä ahdistus aina kun meen sinne ja se etten vieläkään osaa olla rehellinen hänelle,nytkin jo kerkesin valehdella hänelle ja ne kerrat oli jotkut täyttä paskaa sillä välil ne meni sillee että sanoin pari sanaa ja sitte se puhuu tyylii 10min ja poikkeaa siitä asiasta mistä sanoin juuri ja minuu ei vois kiinnostaa enkä jostain kumman syystä kehtaa sanoa että tämä ei auta minua,että sinä puhut ja minä kuuntelen.Kyl ne kuraattorilla käynnit auttoivat välillä,mut eniten pelkäsin sitä ku aina ku oon käyny kuraattorilla sieltä lähdettyä,tuntuu ihan hyvältä,helpottuneena mut useimmiten kun oon menny sinä iltana himaan,nii on vaa tullu nii paha olla et se on päättynyt itseni satuttamiseen.Ja sitku musta on tuntunut että se kuraattori vaa pitäis minuu "taakkana" tai inhottavana asiakkaana,sen käytöksestä pääteltynä.Mut kyl se silti toivotti hyvät jatkot ja sano että heti ku tuntuu siltä että oon menossa pohjalla nii laita tekstaria nii varataa siulle uus aika.Oikeestaa en usko että laittaisin viestiä tai menisin sinne enää.So im alone again.
"vaikuttaa siltä että sulla on vieläkin agressiivisuutta kiusaajias kohtaan,niinpä on hyvä että sulla olisi stressin purku keinoja.Tuli vähän sellainen että anteeks mitä:o minä vieläkin vihoittelen kiusaajilleni?ei omasta mielestäni oon päässy jo yli siitä ja ei se miun elämää haittaa,mennyt on mennyttä,mut se mitä kuraattori sanoi eilen tajusin että kyllä he vieläkin vaikuttavat elämääni.Kiusaamisella on aina seurauksensa ihmisiin,älkää kiusatko,kukaa ei ansaitse kohdata sellaista paskaa.
"'Aikaisempien taustojesi takia,et pysty luottamaan ihmisiin"
esim.kun kaverisi olivat kysyneet mikä sua vaivaa,niin olit asiasta närkästynyt,surullinen,et pysty uskomaan että he kysyisivät asioita sen takia koska he välittävät vaan käyttääkseen sinua hyväkseen,polkeakseen jalkoihin ja pelkäät antaa tietoja itsestäsi sillä mitä jos he käyttäisivät sinua hyväksesi.Eivät kaikki ihmiset ole ilkeitä ja pahoja.
Uskon siun saavan vielä tehtyä luottamuksen ihmisiin mutta siihen menee paljon aikaa.
Kiusaaminen on todellakin ikävää, se muuttaa ihmistä ja saa jopa tuntemaan arvottomaksi.
VastaaPoistaNiin totta et on huono luottaa kehenkää kun pelkää et se satuttaa.
Kiusaamisesta jää pahimmat arvet, ei kukaan saisi kokea sitä. Voimia!
Niin on,se lannistaa ihmisen ja saa vihaamaan itseään ja syyttämää.Hyvä tapa romuttaa ihminen,yhdellä todella ajattelemattomalla teoilla tai useilla.Olet niin oikeassa.Voimia sinullekkin!(:
VastaaPoista