kaikille niille joista oon ees joskus välittänyt.
Ei se oo ees vaikeeta,yks ajattelematon sana tai lause
tai teko niin siin se jo oli,yks halveksuva ilme tai päänkääntyminen.
Kun katson niitä ihmisiä joita pidän mulle läheisinä
en voi olla katsomatta ilman omaa haurauttani
ilman sitä hiipivää ajatusta että
"ne ois onnellisempia ilman mua"
ja se tuntuu kuin hukkuisi eikä
koskaan palaisi pinnalle.
Oma jaksaminen painaa päälle
ja muiden pettyneet ilmeet seuraa mua kotiin
lattialla ,pienenä mytyssä, valuu taas kyyneleet
kaikuen muiden sanat ja ilmeet mielessä
luullen taas olleeni jollekin se erityinen
mut se olikin vain pilvilinnoja
joita rakensin elääkseni
putosin, nousin, kurotin, toivoin
menetin, kaatusin ja katosin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
jokainen sana merkitsee jotain,avaa suusi vieläkun se on mahdollista (: