i wasnt so breakful but now im am

silloin kuin olin rikki ja haavoittunut,mä olin edes joku

onks se liikaa pyydetty



et voisin ees olla onnellinen ?
onni loppunut
toivo palanut loppuun
onks kaikki vaa murhetta ja tuskaa?
sitä kun öisin ei saa unta
ja vaik nukkuis silti väsyttää
ja vaik loppujen lopuks
kaikki on hyvin
öisin vaa miettii pois pääsyä

 kuka muhun ois luottanut kaiken sen jälkeen mitä aiheutin,ne sanoo pysy lähel mut jokin mua kauemmas niistä vetää.Oonko niin erillainen etten mihinkään vois kuulua,sinäkin löysit oman paikkasi ja heti tiesin etten varsinaisesti voisi kuulua yhtään mihinkään.Mun käytöstä ei voi ymmärtää enkä jaksa sitä selittää.

oonko se paha ihminen joka ei osaa mitään tehä oikein,se joka yksin iltaisin jää itkemään menetettyi ihmisii.Alusta saakka se on tuntunut oikeelle laittaa itseni kärsimään siitä miten muita satuttanut.

Sano että välitit musta,sano että merkkasin sulle ees jotain,mut musta tuntuu etten koskaan merkannut,halusin vaan uskoa niin jotta mulla olisi ollut ees joku syy elää,mitä mulla nyt on?tyhjyys,tyhjät huoneet joissa kuiskin sanoja,kävelen unessa,ympärillä olevat ihmiset ei ole olemassa,kukaan ei ole olemassa,kyyneleet mun sydämes on kuivuneet ja tehneet haavoja minuun,ne puhuu mut tuntuis ku ne ois kaukana musta,kuin oisin ihan muualta kuin täältä maailmasta.

Oon tuhonnut joitakuita enkä oo siitä ollenkaa ylpee,kaikki on vaa halunnut mulle pääasias hyvää,saatan väittää ettei tälläiset sanat muhun vaikuta "kiitos tuhannesti menneistä vuosista!oot rakas mulle<3 olet meri joka kuljettaa laivaani ja tuuli joka puhaltaa purjeisiini,opastat minua karikolla ja ilman sinua oisin pelkkä nolla,en haluu menettää sua ikinä,oonks mä sanonu kui ylpee oon susta, nekin sanat on jo poissa,murrettu eikä niitä koskaan ehkä edes tarkoitettu.kuinka joku vois olla minusta ylpee?tehny juttui mitä jälkeenpäi kaduttaa,kääntää kelloo ja palata ajas takas.

Yrittäny puolustaa itteeni,mut samal aiheuttanu vaa harmii pahensin jonkun sairautta,uhkailin jotakuta,välil sit vaa istuu pimees huonees ja miettii miten kukaa vois ikinä nähä mussa niin paljon hyvää?mun ystävät on kärsiny mun takia,puolet mun läheisist ei tiedä kuka mä oon,ne ei tiedä täst mun toisest puolest mikä on oikean minäni takana,sen jonka kaikki tuntee.

sä lähit ja jätit mut tänne
aivan liian aikaisin
toivottavasti voit joku päivä
olla ylpee musta
mä itkin sinä iltana ku lähit
yksin pimeessä huoneessä
sä olit ainoo joka tajus mua
ja nyt oot poissa
tiesin jo silloin ettei kukaa tulis
lohduttamaan vaa yksin pitäis
selvitä
kun mua kiusattiin ja olin yksin
lupasin että pian nähdään
ja tänään teen sen saman
lupauksen
me nähdään vielä ja piet musta hyvää huolta