Mä vedän överit, hyvä humala päällä ja joukko ihmisiä ympärillä. Kävelen kuin höyhenillä olisi varustettu lattia. Silmät sulkeutuu ja kaikki pimenee. Sitten taas äänet kuuluvat kovana ja valot ja hahmot ilmestyvät kun silmät aukeavat. En tunne mitään, olen kuin pumpulissa. En ole surullinen, en iloinen, en tyhjä enkä täysi. olen vain olemassa tässä hetkessä maailmalle.
Jos mä tappaisin itseni niin sä et huomaisi sitä ainakaan päiviin, et tietäisi etten enää hengittele tätä ilmaa enkä tuntisi tätä maailmaa. Sä eläisit aivan normaalisti, kävisit koulussa, söisit, juttelisit kavereillesi, nukkuisit. Samaan aikaan kun minä lähden täältä maailmasta. Olet aivan niin kuin muutkin tämän maailman ihmiset, väität olevasi huolissasi kun tuon huoleni esille mutta todellisuudessa, olen vain pieni palainen elämääsi, merkitsemätön palanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
jokainen sana merkitsee jotain,avaa suusi vieläkun se on mahdollista (: