Im not perfect, and im sorry.

Sä oot mulle kaikki kaikessa, oonko koskaan kertonut sitä sulle?

"istuin autossa, odotin sinua, sekunnit hiljalleen kuluivat minuuteiksi, ahdistus ja pelko sisälläni ainoastaan kasvoi, siinä olitkin jo edessäni, avasit auton oven ja tervehdit. Sydämmessäni muljahti, ääni pään sisällä kuiskasi "käynnistä auto, aja pois kun mitään ei olisi tapahtunut" Mut sydän kertoi vielä vahvemmin että kerro. Aloitin varovasti keskustelun kanssasi "miun pitäs kertoa sinulle jotain.. mutten tiiä miten sanoisin tän.." hiljaisuus vallitsee täysin, tuijotat minua ja sanot kysyvästi "niin?" Sydämeni takoo entistä enemmän, kielen päälle muodostuvat sanat jotka saan sanottua lopulta "olin eilen baarissa... siel yks mies pyys mua tanssimaan ja suostuin.. ja se tota noin suuteli mua. Täysi hiljaisuus vallitsee autossa ja tunnelma on jäätävän pelottava ja kiusallinen, hymyn kareesi on muuttunut vakavammaksi ilmeeksi. Katsot minuun samalla kun katson ulos autosta väistellen katsettasi. Ilmeesi kertoo minulle kaiken ja tokaiset vain että "se mitä on tapahtunut se on tapahtunut eikä sitä voi muuttaa enää." Odotan jatkoa muttei sitä hetkeen seuraa. Kysyt minulta mitä tunsin sillä hetkellä siellä, kerroin sinulle kuinka en tajunnut hänen yrittävän suudella minua ja kuinka kahdesti tai kolmesti käänsin pääni pois hänen päänsä luota. Sitten hän ottaa poskestani kiinni ja kääntää pääni suoraksi ja suutelee minua suoraan suulle. En tunne mitään ja peräännyn ja otan käteni irti hänen käsistään, karkaan wc:seen. Avaan wc:seen kopin oven ja suljen sen. Istun ja mietin mitä tein väärin, annoinko vääriä singnaaleja? miten hän voi ymmärtää sen niin väärin. Istun siellä hetken täristen kunnes astun ulos. Mä kysyn sulta että oletko vihainen minulle ja vastaat vain että olet yllättynyt sekä pettynyt. Silmistäsi puskee pettyneet katseet kohti minuun ja tunnen kuinka sydämeni muljahtelee, pidättelen kyyneleitä ja vastailen kysymyksiisi. Ääneni värisee kun katson auton ikkunasta ulos ja vastaan sinulle. Autossa on jääkylmä tunnelma, viimein uskallan kysyä sinulta lähdemmekö vaihtamaan sinun joululahjasi ja vastaat kyllä. Helpotun hieman ja mietin hetken.

Käynnistän auton ja ajan ja tuntuu etten pysty hengittämään. Kiusalliset pilvet kulkevat auton yllä ja jutustelu yrityksesi helpottavat tunnelmaan. Määräänpäässä en aluksi uskaltanut ottaa kädestäsi kiinni tai olla kovin lähellä mutta vaihdettuamme vaatekappaleen uskallun jo ottamaan kädestäsi kiinni ja olemaan normaalisti. Sen jälkeen kaikki on niin kuin ennen & mä mietin että mulla on maailman kultaisin mies.